Päätin tänään koulussa tehdä blogin. Mielestäni jokaisen pitäisi kirjoittaa blogia/kirja. Olisi hauska nähdä miten erilailla/samallailla ihmiset ajattelevat. Ja tänään tuntui siltä että pää räjähtää, pakko purkaa jonnekkin. Ihan vain sen kerron itsestäni että olen kohta 18-vuotias tyttö/nainen. Muuten haluan pysyä nimettömänä.
Mutta tänään pohdin oikeastaan sitä miten joku ihminen voi harhauttaa toista ajattelemaan toisin. Tässä pieni tarina illastani:
1. Teen tilapäivityksen facebookkiin:
”Tykkää niin vastaan sinulle, mitä tekisin…
jos kuolisit:
jos suutelisit minua:
jos kaatuisit:
jos itkisit:
jos pyytäisit viettämään aikaa kanssasi:
jos asuisit naapurissani:
Tykkäänkö profiilikuvastasi:
Näenkö sinua tulevaisuudessa:
Kadunko jotain sinuun liittyvää:
Saatko minut hymyilemään:
Haluanko sinun laittavan tämän statukseesi:”
2. Eräs hyvä kaverini (mies) tykkää tilastani, joten kirjoitan hänen seinälleen edellisen tilapäivitykseni täytettynä.
3. Taustatietona kerron että hänen tyttöystävänsä on erittäin mustasukkainen, varsinkin kun minä olen kyseessä. Tämä johtunee monta kuukautta sitten tapahtuneesta riidasta, kun hänen poikaystävänsä ja minä kävimme ihan vain kavereina elokuvissa ja lähettelimme silloin tällöin tekstareita.
4. Kyseinen mies kirjoittaa fb-keskusteluun ”Kiitos!”
Hän käyttää yleensä aina hymiöitä, josta arvelen ettei hän sanonut tuota positiivisessa mielessä.
Minä: ”Mistä?”
Hän: ”Seinäpostauksesta”
Sanon ”Mm-m” ja huokaisen syvään ja mietin että hän itse pyysi minua kirjoittamaan seinälleen, silti osa minusta alkaa pikkuhiljaa tuntea enemmän ja enemmän syyllisyyttä siitä miksi hän on suuttunut. Enää ei käy selitykseksi, että hänellä on vain huono päivä. Lisäksi tunnen olevani helvetin tyhmä ja ajattelematon, haluan vajota maan alle ja mietin jo hetken täysin järjettömiä vaihtoehtoja, vaikkei ne mitään olisi auttaneetkaan.
Hän: ”Niin!”
Turhaudun ja vihastun, tunnen syyllisyyttä. Menen hänen profiiliinsa poistamaan kirjoituksen, no, se on jo poistettu. Mies lähti facebookista. Laitan hänelle tekstiviestin:
”Anteeksi”
Tarkoitan sitä todella, oloni on erittäin syyllinen ja ahdistava. Hän osasi kääntää hänen omasta fb-tykkäämisestään aiheutuneen viattoman kirjoituksen syyn minun niskaani. Huomaan, että hän on poistanut tykkäyksensäkin.
Hän vastaa: ”Mistä?”
Minua alkaa vituttamaan, kun tajuan todella miten hän on onnistunut huijaamaan minua ja saanut minut pyytämään turhaan anteeksi.
Vastasin: ”Seinäkirjoituksesta.”
Hän: ”Mitä turhia?”
Oloni on petetty , huijattu ja niinkuin minut olisi johdatettu harhaan (manipuloitu) itseäni vastaan. Niin kuin olikin. Vittu. Seuraavan kerran kun hän ottaa minuun yhteyttä niin hän on varmaan kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunutkaan.
Uskomatonta. Hän on hyvä kaverini. Huomasiko hän todellakaan mitä hän aiheutti ajatusmaailmassani? Oliko se suunniteltu satutus vai vahinko? Tahaton vai tahallinen manipulointi?
Myöhemmin jatkoimme yhteydenpitoa facebookissa ja hän oli aivan normaalisti. Juttelimme normaaleja asioita, kunnes hän kertoi tyttöystävänsä nähneen meidän aiemmat keskustelut + seinäkirjoituksen. Niissä ei ollut mitään ihmeellistä. Hänen tyttöystävänsä oli lähtenyt kotoaan sanomatta mitään. Mies oli aiemmin luvannut tytölle, ettei hän pitäisi minuun mitään yhteyttä täysin viattoman leffakäynnin ja tekstailun jälkeen. Kuten tyttö huomasi tänään facebookista, mies ei pitänyt lupaustaan. Minulle yltyi taas syyllinen olo, koska olin paljastanut tyttöystävälle, että olimme edelleen miehen kanssa yhteyksissä ja väleissä. Pyysin mieheltä taas anteeksi. Mielestäni se oli minun syytä, että se tyttö oli suuttunut siitä ja lähtenyt lätkimään. Tällä kertaa mies myönsi kuitenkin itse tehneensä virheen, ilmaisi asiansa niin ettei syy kohdistunut minuun. Mutta kun taas järjellä miettii, mistä olisin voinut tietää että mies oli mennyt lupaamaan jotain sellaista ja estää tämän kaiken sekasotkun? Joten miksi syytän loppuvaiheessa itseäni, vaikka alussa olen sitä mieltä etten liity koko tapaukseen mitenkään.
”Wikipedian mukaan termi ’manipulointi’ tarkoittaa käsittelyä. Jos manipulointi-sanaa käytetään Suomen kielessä abstraktissa merkityksessä, niin sillä on usein hieman negatiivinen sävy ja se mielletään tarkoitukselliseksi harhaan johtamiseksi tai todisteiden väärentämiseksi.”
Mikä on manipulointi ilman tarkoituksellisuutta vai tarkoitetaanko yllä mainitussa tekstissä tuolla tarkoituksellisuudella asian lopputulosta vai tarkoituksellista manipulointia? Onko tahattomalle manipuloinnille omaa sanaa? Tahatontakin manipulointia löytyy, valitettavasti.
Wikipedia kertoo hyvin manipuloinnin olevan harhaanjohtamista, tässäkin minun tapauksessani tämä mies johti minua harhaan siinä että minä olisin ollut pääsyyllinen siihen että tyttöystävä lähti läksimään kämpiltään.
Ihmiset ovat viisaita tyhmien silmissä ja tyhmiä viisaiden silmissä. Viisaat tajuavat miten yksinkertaisia kaikki ihmiset ovat, tyhmät kuvittelevat että ihmisten ajatusmaailmaa ja käyttäytymistä on vaikea tulkita.
Ja tähän loppuun vähän Astetta, jonka osa sanoista käy aika hyvin tähän päivään.
p.s. en edes kovin usein kuuntele Astetta, nyt vain satuin kuulemaan oikeat sanat oikeaan aikaan, jossa sanat loksahti.
”Ku tuntuu et mun pää on liian pieni tähän kaikkeen
Enemmän sattuu mitä enemmän mä ajattelen
Ajat etenee mut maailma pysyy paikallaan
Mä kelaan pitkään teen kärpäsistä härkäsii
Seinät kaatuu päälle ja mun pääni painuu ämpäriin
Nää ei pärjää ilman mua en haluu jättää niit
Mut tää meno mättää niin et mun pää räjähtää siit”
httpv://www.youtube.com/watch?v=dNqBiNG_USM&feature=artist